Yhdistyksen historia

1930-1950-luku

Kaustisen 4H-yhdistyksen juuret ovat vuonna 1931 perustetussa Kaustisen maatalouskerhossa. Maatalouskerhon ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Toivo Varila ja kerhoneuvojana agrologi Vihtori Valfrid (Valle) Autio.

Alkuaikoina kerhon toiminta painottui viljelykseen. Viljelyspalstojen lisäksi alkoivat kerholaiset pian hoitaa kotieläimiä.
Maatalouskerhon toimintaan sisältyi alusta alkaen myös kerhoja, kursseja, leirejä, retkiä, kilpailuja ja näyttelyjä.

Kerhoon kuului sekä tyttöjä että poikia. Lukumäärältään kerholaisia oli alun vuosikymmeninä noin 100. Vuonna 1956-57 kerhojen toimintaan tuli tauko taloudellisista syistä johtuen. Tuona aikana toiminnassa oli ainoastaan Nikulan kerho pitäjän aktiivisuuden ansiosta.

1960-1980-luku

1960-luvulla kerholaisten lukumäärä tuplaantui. -60-80-luvuilla kerholaisia oli 200-300 ja keski-iältään he olivat 12-14 vuoden välillä.

Toiminnan pääpaino oli vielä 1940-luvulla viljelys- ja kotieläintyössä, jonka lisäksi oli vähäistä metsä- sekä kyläkerhotoimintaa. 60-luvulla toimintaan alkoi kuitenkin tulla mukaan myös sellaisia nuoria, joilla ei ollut omaa taloudellista yritystä (esim. viljelyspalstaa).
Tämän vuoksi alettiin lisätä talviaikaan toimivia harrastekerhoja. 70-luvun loppupuolella toiminnan painopiste oli jo siirtynyt harrastekerhoihin.

Vuonna -74 Maatalouskerhon nimi muutettiin Kaustisen 4H-yhdistyksesi.

80-luvulla toimintaa jäsentämään otettiin 1-2 vuoden mittaisia teemoja. 80-luvun teemoja olivat mm. Luonnonsuojelu, Opi tekemällä - hanki yrittämällä ja Mene metsään.

Vuonna -87 sai Kaustisen 4H-yhdistys kunniakirjan sekä Suomen pienoislipun nuorten hyväksi tehdystä työstä. Tämän palkinnon lahjoittivat Suomalaisuuden Liitto ja Suomen Itsenäisyyden Juhlatoimikunta.

1990-2000-luku

90-luvulla pyrittiin toiminnan painopistettä siirtämään enemmän luonnon- ja metsänhoidon puolelle. Nuorten ansaintakeinoina olivat mm. lannoitesäkkikeräykset, marja-asemat sekä arpamyynti.

Vuonna -91 sai 4H-yhdistys oman toimistotilan kunnanvirastolta. Vuonna -99 yhdistyksen toiminta laajeni, kun Puumalan koululle perustettiin iltapäiväkerho. Näin lapsille voitiin koulupäivän jälkeen tarjota turvallinen paikka, jossa odottaa vanhempien työpäivän päättymistä. Iltapäiväkerho toimii edelleen Puumalassa.

2000-luvulle siirryttäessä haluttiin lapsille järjestää toimintaa myös kesälomien aikaan. Niinpä vuonna 2000 aloitettiin leikkikenttätoiminta eri kylillä. Nykyään päiväleirien nimellä kulkeva toiminta tarjoaa lapsille ohjelmaa kesän ajaksi. Lisäksi päiväleirit työllistävät varttuneempia nuoria ohjaajan tehtäviin.

Vuonna 2000 Kaustisen 4H-yhdistyksen kerhoneuvojaksi tuli Päivi Skantsi. Nimityksen vaihdos kerhoneuvojasta toiminnanjohtajaksi tapahtui jo vuonna -01. Samana vuonna muutettiin myös yhdistyksen sääntöjä niin, että jäsenten alaikärajaksi asetettiin 6 vuotta.

Vuonna 2002 yhdistys alkoi kesäaikaan palkkaamaan nuoria viheraluetöihin.
Seuraavana vuonna etenkin kerhojen toiminta uudistu, kun otettiin käyttöön TOP-järjestelmä. TOP-järjestelmän taustalla on ajatus "Tekemällä oppii parhaiten". Tehtäviä hyödynnetään kerhoissa, jonka lisäksi kerholaiset voivat suorittaa tehtäviä kotona ja saada niistä kerhonohjaajalta merkinnän 4H-passiinsa. TOP-järjestelmän myötä saimme 4H:n maskotiksi Topin.

Vuonna 2006 aloitti toimintansa metsätiimi, joka on järjesti vuosittain metsäpäiviä alakoulun 1.-4. luokille.

2008 palkattiin yhdistykselle aikuinen kerhovastaava, joka kulkee nykyään toiminnanohjaajan nimityksellä.

2010-2020-luku

Vuonna 2012 Kaustisen 4H-yhdistyksen uutena toiminnanjohtajana aloitti Kaija Lackström.

2010-luvulla 4H:n yleiskerhoja järjestettiin viikottain sivukylillä, Puumalassa, Köyhäjoella ja Järvelässä.
Yleiskerhojen lisäksi järjestettiin myös esimerkiksi kokkaamiseen, liikuntaan, hevosiin, kädentaitoihin ja luontoon liittyviä teemakerhoja, joiden aiheet liikkuvat tietyn teeman ympärillä ja tekeminen suunnitellaan sen mukaisesti. 
Pian myös liikuntakerhoja alettiin järjestämään viikottain koko lukukauden ajan Järvelässä, Puumalassa ja Köyhäjoella.

Kerhopaikkoina toimivat pääsääntöisesti koulujen tilat. Muita kerhopaikkoja ovat urheilutalo Kirkonkylällä sekä Köyhäjoella kylätalona toimiva Mäntymaja.

Vaikka toiminnan pääpaino oli kerhotoiminnassa, jota järjestettiin 1.-6. luokkalaisille, oli myös esikouluikäisillä osaan kerhoista pääsy. 
Satunnaisesti järjestettiin myös kiipeily- ja jousiammuntavuoroja jotka olivat avoimia kaikenikäisille.
Talvisin järjestettiin kerran viikossa kaikille 4H-jäsenille avoimia jäsenlasketteluja.

2010-luvulla todettiin hyväksi ratkaisuksi, että suurin osa kerhoista on aikuisen toiminnanohjaajan vastuulla ohjattavana, mutta myös nuoria palkattiin kerhonohjaajiksi yksittäisiin kerhoihin.

Kesäisin nuoria palkattiin viheraluetoimintaan, kahvilatoimintaan, sekä ohjaajiksi päiväleireille.

Vuonna 2015 toiminnanohjaajana toimimisen aloitti Irina Peltoniemi.

Vuonna 2016 yhdistyksen toimintaa tuli kuluneeksi yhteensä 85 vuotta.

2018 Kaustisen 4H-yhdistys siirsi toimistotilansa kunnanvirastolta Pelimannitorille Keltaiseen taloon josta ensimmäisenä käyttöön saatiin vain yläkerta. Yläkerran sivuhuoneessa toimi yhdistyksen toimisto ja aulatilaa käytettiin kerhotilana, jolloin Kirkonkylän yleiskerholle saatiin omat kerhotilat.

2019 toiminnanohjaajana aloitti jo aijemmin kerhonohjaajan toiminut Emilia Känsälä.

Myöhemmin vuonna 2019 käyttöön saatiin myös alakerta, jolloin 4H-yhdistys alkoi järjestämään iltapäiväkerhotoimintaa Puumalan iltapäiväkerhon lisäksi myös Kirkonkylällä ja Järvelässä. Tällöin alakerrasta tuli tila iltapäiväkerholle.

Keväällä 2020 uutena toiminnanjohtajana aloitti Ulla Järvelä.

Nuoria palkattiin kesäisin pääasiassa viheraluetyöhön, leiriohjaajiksi ja kerhonohjaajiksi ja yhdistyksen pääpaino oli suurimmilta osin lasten kerhotoiminnan järjestämisessä, nuorten työllistämisessä ja kesäisin viheraluepalveluiden tuottamisessa. Useana syksynä yhdistys osti ja välitti puolukoita, mustikoita ja pihlajanmarjoja.